Keskiaikaisessa Euroopassa heraldiikan muoto ja tehtävä kehittyivät edelleen. Aluksi ne olivat olemassa vain symboleina soturien haarniskassa, mutta myöhemmin ne kehittyivät vähitellen erilaisiksi muodoiksi, kuten kirkkojen vaakunaksi, perheen vaakunaksi ja kauppavaakunaksi. Niiden joukossa perheen vaakunat ovat erityisen huomionarvoisia; ne eivät ole vain vallan, aseman ja sukulinjan symboleja, vaan myös perheenjäsenten sosiaalisen aseman perintökohteita. Yksittäisistä symboleista kirkkoja, perheitä ja ammatteja edustaviin vaakunoihin heraldiikasta tuli vähitellen auktoriteetin, kunnian ja sosiaalisen aseman symboleja.
Lisäksi heraldiikalla on myös kunnian konnotaatio. Mitaleita ja palkintoja, jotka ovat valtioiden tai järjestöjen myöntämiä kunnian symboleja, käytetään usein tunnustamaan yksilöiden tai ryhmien erinomaisia saavutuksia ja panoksia tietyillä aloilla. Olipa kyseessä ansiomitali, kunniamitali tai urheilumitali, ne kaikki todistavat kunniahetkiä ja ovat virallisia tunnustuksia yksilöiden tai ryhmien erinomaisesta suorituksesta. Samalla heraldiikka ilmentää myös ihmisten harrastuksia ja tunteita. Monille ihmisille heraldiikan keräämisestä on tullut ainutlaatuinen harrastus; ne eivät edusta vain henkilökohtaisia etuja ja makuja, vaan sisältävät myös unohtumattomia muistoja ja tarinoita.
